ANY FRIEND OF COFFEE…

is a friend of mine! ❤

Sain tänään kahviseurakseni ihanan Pinjan, jonka kanssa kävimme korkkaamassa Lauttiksen Wayne’s Coffeen heti aamutuimaan. Tiedostan kyllä, että Lauttis on ollut jo pitkään avoinna, mutta nyt vasta vuoden jälkeen sain aikaiseksi lähteä sinne päin kahvittelemaan! Viime vuosina tuli useammankin kerran vierailtua Lauttasaaressa, sillä siellä asui peräti neljä hyvää ystävääni. Nyt kuitenkin kolme heistä asuu uusissa osoitteissa, joten vierailukerrat vähenivät yhtäkkiä radikaalisti. Myös Wayne’sia on aikanaan tullut kulutettua useasti, mutta niiden comebackin jälkeen en ole oikein osannut löytää tietäni niihin uudestaan, vaikka miellyttäviä kahvipaikkoja ovatkin! Ainakin Lauttiksen kahvilaa voin suositella lämpimästi kaikille siellä päin kahvia metsästäville.

Pinjan kanssa on kyllä aivan huippua puuhata blogijuttuja, mutta muutenkin: myöskin kahden lapsen äitinä sekä työssäkäyvänä bloggaajana hän on todella tervetullutta vertaisseuraa minulle! Yhteinen kameroiden kanssa sähläys on oikeastaan bonus siihen päälle 😛 Olemme varmasti huvittava näky kameroiden, kolmijalan ja isojen laukkujemme kanssa. Larun mummot saivat seurata laadukasta viihdettä aamukahvinsa kylkiäisiksi… Ennen olisin ehkä hieman häpeillyt ottaa kuvia ja tuottaa sisältöä julkisella paikalla, mutta ajat ovat muuttuneet, kuten myös oma asenteeni ja toisaalta myös se auttaa, kun on samaa hommaa tekevä ystävä mukana näyttämässä yhtä hassulta!

Kun aloitin bloggaamisen, ajattelin, että tekstien kirjoittaminen on kaikki kaikessa ja niiden on oltava laadukkaita ollakseen julkaisukelpoisia. Ilman laadukasta tekstiä blogi ei voi menestyä. Mielestäni tämä pitää paikkansa. Varsinkin, jos on alusta alkaen tuottanut tekstiä blogiinsa. Koen kuitenkin, että tänä päivänä kuvilla on entistä merkittävämpi rooli blogien puoleensa vetävyydessä. Toisaalta liian kiillotetut ja photoshopatut kuvat karkottavat lukijoita ja tekevät blogista helposti tylsän, mutta jonkinlaista luovuutta, estetiikkaa ja silottamista kuvilta ja siten myös blogeilta kuitenkin halutaan.

Minulle tässä vuosien varrella on ollut ( ja on edelleen) vaikein oppitunti kuitenkin se, että miten kameran edessä kuuluu olla. Varsinkin, kun olen sellaista tyyppiä, joka onnistuu kuvissa vain, jos ei tiedä olevansa kuvattavana tai selfiessä, eli itse ottamisssani kuvissa. Miestäni en voisi ikinä pyytää ottamaan kuvia minusta, ne eivät kerta kaikkiaan pääse läpi seulastani, hyvä jos edes perhealbumiin kelpaavat… Ja tässä tapauksessa kyse ei ole edes siitä, miltä minä näytän tai millainen ilmeeni on, vaan jo ihan kuvakulmista lähtien kaikki on pielessä. Sori Hubby, no can do.

Onnekseni olen siis löytänyt muutamia ystäviä, jotka haluavat tai/ja osaavat ottaa kuvia ihmisistä ( ja minusta), joten välillä voin harjoitella sitä kameran edessä olemista sen sijaan, että aina olisin se, joka ottaaa muista kuvia (ks. perhealbumi). Mielelläni tietysti kuvaan myös muita, sillä pidän kovasti valokuvaamisesta ja olen iloinen, että olen aikanaan aloittanut bloggaamaan kuvien kera, jotta pääsen samalla myös harjoittelemaan valokuvaustaitojani.

Oli aivan ihanaa päästä tänään hetkeksi tekemään blogijuttuja vain aikuisten kesken. Minusta nimittäin tuntuu siltä, että olen jo ikuisuuden ollut kotona lastemme kanssa kolmistaan. Eilisen vietimme HopLopissa ja huomenna tulee ystäväni ja tyttäremme kummi kylään. Tekemistä on kyllä ollut joka päivälle, mutta rehellisesti sanottuna tällä hetkellä olen niin loman tarpeessa, ettei lasten kanssa puuhailu anna juurikaan lisäenergiaa, vaikka heitä onkin ilo katsella. Saa nähdä pitääkö mieheni sitä sitten lomana, kun töistänsä lomille pääsee! 😛

Nyt tuntuu, että jutut alkavat vähän hajoamaan käsiin, joten on hyvä lopettaa. Aurinkoista keskiviikkoiltaa kaikille!

jaminamaria_signature

Advertisements

a Decision Made from the Heart

Jos joku olisi minulle kymmenen vuotta sitten sanonut, että Juhannuksella tulisi olemaan minulle muutakin merkitystä kuin suomalainen keskikesänjuhla, en olisi varmaankaan uskonut. Vietämme nimittäin tulevana viikonloppuna jo kuudennetta (!) hääpäiväämme mieheni kanssa.

Vielä kahdeksan vuotta sittenkään en ajatellut juhlivani juhannushäitä. En vain koskaan pitänyt meitä yhtenä niistä pariskunnista, jotka haluaisivat juhannushäät. Lapsesta saakka haaveilin joko kevät- tai syyshäistä, joilla olisi potentiaalia olla persoonallisemmat häät kuin kesähäät. Kesähääthän ovat, noh, aina kesäisiä. Toki sittemmin olen oppinut, että kysehän on vain omasta persoonallisuudesta, eikä niinkään häiden ajankohdan tarjoamista mahdollisuuksista.

Lopulta päädyimme monen mutkan kautta siis kuitenkin Juhannukseen -11 häidemme ajankohdaksi ja hyvä niin. Keskikesällä oli helppoa saada läheiset ja ystävät kokoon juhlimaan häitämme ja hääpäivämme ovat lähes poikkeuksetta vapaapäiviä, sillä eihän tuo Juhannus tosiaan monella päivällä vuosittain heittele, mikäli päivämääriä ajattelee.

Toisaalta, jos oikein syvällisesti (ja perinteisesti) ajattelee, niin onhan Juhannus se aika vuodesta, kun tehdään erilaisia taikoja rakkauden löytämiseksi. Joten jo sillä tasolla on ihanaa ajatella, että minullapas onkin jo kainalossani oma kulta, jonka kanssa voimme juhlia rakkauttamme Juhannuksena.

Eli summa summarum: minua ei siis ollenkaan jälkeenpäin harmita, ettei niitä kevät- tai syyshäitä tullut vietettyä, sillä kyllä tämä Juhannuskin on vain aivan loistava hetki luvata rakkautta ja huolenpitoa toiselle lopun iäksi, niinkuin mikä tahansa muukin päivä!

Viimeiset kuusi vuotta on kyllä mennyt hurjan nopeasti, kaikkea on sattunut ja tapahtunut, niin hyvää kuin huonompaakin, paljon on myös tullut koettua niin yhdessä kuin erikseenkin, olemme kasvaneet molemmat ihan valtavasti (onneksi samansuuntaisesti) ja suuren määrän muistoja olemme saaneet kerätä jo tänä suhteellisen lyhyenä aikana. Toiveenamme on tietysti se, että niitä muistoja tulisi vielä tusinan kertaa enemmän, sen verran hauskaa meillä on yhdessä ❤

Tähän loppuun halusin vielä kerätä sananlaskuja, mottoja tai runoja, jotka ovat kulkeneet mukanani parisuhteessamme ja jotka ovat mielestäni hyvin todenmukaisia tai muuten vain kauniita ajatuksia rakkaudesta ja avioliitosta.

Mitään ei tapahdu, ellei ensin synny haave.

Love is a decision not an emotion or feeling,
that if made from the heart will outlast anything…

– Raul and Samantha Juarez

Oi, jos oisi välillämme
pienen pieni silta,
niin kävisin sun luonasi
mä aivan joka ilta.

Onnellinen on se, joka rakastaa.
Onnellinen on se joka rakkautta saa.
Onnellisin on se, joka rakkautta saa siltä,
jota rakastaa.

Je suis comme un pingouin amoureux,
qui sans toi est malheureux.
Je t’aimènerai même en Antarctique
si tu trouves que c’est romantique.
Je t’aime à mourir, je suis fou de toi,
Je n’ai jamais été aussi sérieux, crois-moi!

Hyvää 6. hääpäivää rakas, IWALY ❤ ❤

ja ihanaa, kaunista ja rentouttavaa Juhannusta teille lukijat! ❤

xx María