September Song

Syksy vuodenaikana rauhoittava ja hiljaisuuteen kutsuva.

Monelle elokuu meinasi jo syksyn alkua. Itse ajattelen kuitenkin, että syksy alkaa vasta syyskuusta. Silloin kelit oikeasti viilenevät, ilman takkia ei pärjää ulkona, kaivaa villasukat esiin ja keittää ison pannullisen teetä iltaisin mieltä ja kehoa lämmittämään. Elokuun kelit eivät vielä vaatineet moisia.


Monen mielestä Suomen kesä tänä vuonna oli lyhyt ja jopa epäonnistunut säiden puolesta. Minä taas olen hyvinkin tyytyväinen siihen miten kesä meni. Saimme tehtyä juuri niitä kesäjuttuja, mitä halusimmekin ja ainakaan helle ei haitannut poikamme yöunia ja raskaana olevallekin lämpötilat olivat oikein mieluisat. Uskon, että eniten kyse on asenteesta ja tilannekohtaisesta joustavuudesta. Meidän kesää ja sen puuhia määritteli mentaliteetti ”jos sataa tai on kylmä, siirretään puuha seuraavaan päivään/viikonloppuun”. Toki sympatiani menevät niille kenellä oli vain muutamia vapaapäiviä kesän aikana tai esimerkiksi festareita tai vaikka juhlia, jotka sitten epäonnekseen olivat juuri sateisella tai kylmällä kelillä!



Minä kuitenkin otan iloisena syksyn ja sen kaikki kelit vastaan. Voisin paljastaa jopa rakastavani syksyä. Se on ehdottomasti yksi suosikkivuodenajoistani. Vaikka syksyllä usein alkaakin arki ja sen mukana kulkeva hektisyys, on syksy vuodenaikana rauhoittava ja hiljaisuuteen kutsuva. Luonto vaipuu pikkuhiljaa lepoon ja usein silloin itsekin yrittää löytää ne hetket arjesta, jolloin vain lepää ja lataa akkuja. Joillekin se tarkoittaa hyvää kirjaa ja kuppia kuumaa teetä, joillekin reipasta lenkkiä raikkaassa syyssäässä, joillekin viinien maistajaisia ystävien kesken ja joillekin viltin alle käpertymistä oman kullan kanssa iltojen pimetessä.


Tänä vuonna syksy on ja tulee olemaan minulle sisällöltään hyvin erilainen kuin aikaisempina vuosina. Ennen syksy on tarkoittanut minulle koulun penkille palaamista ja aherrusta opintojen parissa (kuten viimeiset 20 vuotta, huhhuh!) Syksy on kuitenkin edelleen merkitykseltään minulle samanlainen kuin aina ennenkin, uuden alkua, mutta nyt vain toisenlaisen arjen alkua. Laskettu aika tuli ja meni, mutta todennäköistä on, että syyskuu ja siten myös syksyinen arki on vauvakuplassa elämistä.

Toivon, että vauvakuplasta huolimatta saisin viettää aikaani yllä listaamissani syksyisissä puuhissa, sillä ne ovat syitä, miksi syksy on minulle niin rakas vuodenaika. Syksy on täynnä toivoa, tunnelmaa ja ehkä siten myös pikkuisen taikaakin! ❤


Meni nyt ihan fiilistelyksi tämä postaus näköjään. Onko siellä muitakin syksyn fiilistelijöitä? Enpä taida muuta osata tehdäkään tulla hetkellä, kunhan tässä vain odottelen ja haaveilen sen uuden arjen alkamisesta… On nimittäin tällä hetkellä päivät lähinnä kirjojen lukemista, pasianssin pelaamista ja lyhyitä kävelylenkkejä. Normaalin perhearjen lisäksi tietystikin. Eilen muun muassa pidettiin pojan kanssa lepopäivä kotosalla, kun viikonloppuna hänelle nousi hieman kuumetta, enkä viitsinyt häntä vielä päiväkotiin viedä. Taitaa olla sekin varma syksyn merkki, kun flunssapöpöt lähtevät kiertämään kaikilla ympärillä olevilla 😛

Mitäs te tykkäätte puuhata syksyisin tai iltojen pimetessä?

Ihanaa tiistaipäivää, xx

Mainokset

jätä kommentti

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s