kolmevuottavanhemmuutta

Kolme vuotta vanhemmuutta

Taas se aika vuodesta lähestyy, kun sitä ihmettelee, että miten ihmeessä olen jo kolmivuotiaan pienen (ison!) pojan äiti. Poikamme täyttää ensi viikolla kolme vuotta ja luvassa on jo perinteeksi muodostuneet synttärikakkukahvit sukulaisten ja kummien kesken. Vielä tänä vuonna ei siis ainakaan juhlita kaverisynttäreitä. Ja kieltämättä olen kyllä hieman huojentunut siitä, sillä en tiedä olisiko minusta vielä järkkäämään lapsilaumalle juhlia, huhhuh!

Mutta ei juhlista sen enempää tähän hätään, nyt ajattelin ihan toisesta aiheesta kirjoitella. Kolme vuotta tässä on tullut jo kerättyä kokemusta vanhemmuudesta ja sen myötä olen tullut miettineeksi asioita, joita olen oppinut tämän lyhyen ajanjakson aikana. Varoituksen sana: sisältää paljon tekstiä!
Mitä sitten näiden kolmen vuoden aikana olen/olemme oppineet?

    1. ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”- sanonta pätee myös vanhemmuuteen.

kolmevuottavanhemmuutta

  • Vaikka suunnitellut asiat ja tapahtumat eivät kävisikään toteen tai toimisi halutulla tavalla, on arkea ja erityisiä tilanteita helpompi hallita, kun tietää mitä tekee ja mitä odottaa. Meidän pojallemme siirtymätilanteet ovat haastavia ja ne vaativat paljon ennakointia. Kun siirtymiä tai poikkeavia tilanteita ennakoidaan ja suunnitellaan tarpeeksi ajoissa, asiat rullaavat paljon helpommin ja todennäköisyys onnistua on suurempi. Loppujen lopuksi on aivan sama toteutuiko asiat niin kuin alun perin oli suunnitellut, kunhan tunnelma on hyvä ja turha kireys kiireestä ja stressistä vältetty.
    Esimerkkinä vaikkapa perheen matkustaminen (mökkireissut, lomamatkat, viikonloppuvisiitit tai jopa ihan tavalliset kauppareissut).
      1. Rutiinit tuovat lapselle turvaa ja vanhemmille mielenrauhaa.

kolmevuottavanhemmuutta

  • Meillä rutiinit ovat suuressa arvossa, olisi sitten arki ja loma. Erityisesti aamut ja illat ovat tärkeitä toteuttaa tietyin rutiinein, jotta ne sujuisivat mahdollisimman saumattomasti. Yllä mainitsin jo ennakoinnin tärkeydestä ja tuttujen rutiinien myötä poikamme on oppinut jo hieman itsekin ennakoimaan tulevaa, kuten vaikkapa nukkumaanmenoa. Olemme esimerkiksi aina nukuttaneet hänet samaan aikaan illasta, ihan siitä lähtien kun yösyöminen häneltä loppui. Tiedostamme tietenkin, että olemme kovin onnekkaita, että pojallemme on suotu hyvät unenlahjat ja nukahtaminen on siten ollut helppoa.
    1. Periaatteista on hyvä pitää kiinni, vaikka joskus väsyttäisikin taistella niiden eteen. Niistä luistaminen nimittäin kostautuu myöhemmin (ja aina).

kolmevuottavanhemmuutta

  • Vastakkain asettuminen on ristiriitatilanteissa hullun hommaa. Sitäkin typerämpää on kuitenkin antaa periksi, saati turvautua lahjontaan tai muuhun vastaavaan ratkaisuun. Kolmevuotias tai sitä nuorempi lapsi ei kykene myöskään päättämään omista asioistaan, eli tässä vaiheessa on turha antaa lapselle asiantuntijan roolia (toki lapsi osaa kertoa tunteistaan yms. monin eri tavoin, joita aikuisen tulee oppia tunnistamaan ja tulkitsemaan). Vanhempi aina kuitenkin tietää, mikä on lapselle parasta.
    Miten meillä sitten selviydytään ristiriitatilanteista ja kiukkukohtauksista?
    Kylmillä hermoilla ja pitkäjänteisyydellä. Jo ennen lapsentuloa, on hyvä pohtia ja tiedostaa millaisia kasvatusperiaatteita ja elämänarvoja itsellä ja lapsen toisella vanhemmalla on. Johdonmukaisuus ja yhtenäinen linja ovat ehdottomia, jotta lapsi ei turhaan hämmenny. Pakko kyllä myöntää, että vielä kolmenkin vuoden jälkeen mieheni ja minä käymme usein keskusteluja siitä, miten olisi parasta hoitaa jotkin ristiriitatilanteet. Veikkaan, että puhumme näistä asioista hamaan loppuun saakka, haha.
    Ennakointi auttaa myöskin tässä kohdassa. Kun lapsi tietää mitä on tulossa, hänen on helpompi suhtautua tulevaan, myös niihin ei-niin-mukaviinkin asioihin.
    Kun kiukku kuitenkin kuohahtaa, on aika miettiä, miten lapselle saisi tylsän tai ikävän asian esitettyä. Esimerkkinä vaikka lelujen jakaminen toisen lapsen kanssa. Kolmevuotias osaa jo pohtia asioiden hyviä ja huonoja puolia. Lelujen jakamisessa voi tarjota vaihtoehtoista lelua tai vuorottelun mahdollisuutta: ” Kun sinä leikit tällä, voi kaveri leikkiä tuolla toisella lelulla sillä aikaa. Yhdessä leikkiminen on hauskempaa ja molemmilla on parempi mieli.”
    Argumenttia ei kannata aloittaa negaatiolla, esimerkiksi ” Ei saa omia kaikkia leluja”, ”Eivät ne ole sinun lelujasi” jne. Silloin on melko varmaa, että lapsi nousee puolustuskannalle. Tämähän pätee myös aikuisten välisiin ristiriitatilanteisiin, niin miksei lapsienkin?
    1. Omaa aikaa kyllä saa, mutta sen eteen joutuu näkemään entiseen verrattuna suuresti vaivaa ja sen onnistuminen ei ole itsestään selvää.

kolmevuottavanhemmuutta

  • Aikuisten (ja aikuisen) oma aika on elintärkeää, kuten kaikki perheelliset ja perheettömätkin sen tietävät. Itse koin itsenäistymis-/ irtaantumistarvetta silloin, kun poikamme oli reilun vuoden ikäinen. Niihin aikoihin aloin tuntea mökkihöperyyttä yhdistettynä epätietoisuuteen ja jännitykseen tulevasta opiskelupaikasta. Onneksi opiskelupaikka irtosi ja samalla sain ”omaa aikaa”, vaikka se opiskelua olikin. Oli huippua päästä taas puhumaan ”järkeviä” aikuisten pariin. Opiskelun jatkumisen myötä nautin myös kotona lapsen kanssaolosta ihan eri tavalla ja jopa ikäväkin saattoi yllättää opintopäivien aikana!
    Kolmeen ikävuoteen mennessä olemme mieheni kanssa saaneet useasti käydä kaksistaan, yksin tai ystävien kanssa ulkona. Meidän oman ajan mahdollisuutta helpotti suuresti se, että muutimme Jyväskylästä takaisin Espooseen, jossa tukiverkostommekin sijaitsee.
    Aina toki omaa aikaa ei saa. Lapsi sairastuu, hoitajaa ei löydy tai sitten meitä itseämme väsyttää. Nämä asiat kuitenkin tiedostimme ennen kuin lapsesta tai ruuhkavuosista tuli meille todellisuus.
    1. Omat tarpeet muuttuvat ”meidän tarpeiksi”. Kaikki ajatellaan ja suunnitellaan lapsen ja perheen mukaan ja hyväksi.

kolmevuottavanhemmuutta

  • Tämänkin asian kanssa olimme sinut siinä vaiheessa, kun toiveita lapsesta aloimme elätellä. Tietynlaisen itsekeskeisyyden onkin syytä hävitä jo vauvanodotusvaiheessa, molemmilta vanhemmilta. Henkilökohtaisesti voin myöntää pitäväni itsestäni ja omasta persoonastani enemmän nykyään ja on jopa helpotus ajatella välillä muitakin kuin itseään ja omia etujaan.
    Totta kai vanhemmilla saa olla omia unelmia ja niitä kohti pitää tavoitella, sitä en kiellä. Minulla on aivan valtavasti asioita ja unelmia, joita tavoittelen. Ehkä nykyään sitä vain osaa olla kärsivällisempi niiden tavoittelussa ja toisaalta realistisempi niiden saavutusaikataulussa. Tästä tulikin mieleeni, kun isä ja kansanedustaja Jani Toivola sanoi Maria Veitolan Yökylässä-ohjelmassa ”Onko kaikkea pakko saada heti?”. Se iski minuun ja en olisi voinut olla enempää samaa mieltä.
    Minusta on myös ihanaa ajatella, että mitä kaikkea kivaa voinkaan tehdä ja ”saavuttaa” poikamme kanssa, vaikka hänen unelmiaan en haluakaan sanella, vaan hän aikanaan päättäköön itse omat unelmansa. Lapsen saannin myötä osa unelmistani on muuttanut muotoaan, osa menettänyt merkityksensä ja osa on aivan uusia. Eli ei sitä itseään tarvitse kadottaa vanhemmuuden myötä, vaikka ymmärrän toki miksi monet sitä pelkäävät.
    Vanhemmuuden esimerkkinä käytän puuta, jonka osa oksista kuihtuu pois sen kasvaessa (itsekeskeisyys) ja uusia oksia tulee tilalle ja osa vanhoista jatkaa kasvamistaan edelleen.

Tällaisia asioita on tullut viime aikoina pohdittua ja viimeisimpänä tänään, kun sain puoli tuntia maanitella poikaa lähtemään päiväkodista… Jos jotain voisin poikamme mielestä oppia (ja nopeasti) niin sen, ettei hän halua lähteä hoidosta ensimmäisenä… Lopulta kuitenkin selvisimme ja pääsimme kuin pääsimmekin päiväkodista ulos hyvällä tuulella ja ilman lahjontaa ja kiristystä, haha.

Onko siellä muita vanhempia tai kasvatusalan ammattilaisia, jotka joko jakavat mielipiteeni tai sitten erottavat mielipiteensä minun omistani?

Aurinkoista keskiviikkoiltaa!

xx María

Follow my blog with Bloglovin

Advertisements

jätä kommentti

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s